Palautepula käy kalliiksi

Palautteella, toimivalla palautekulttuurilla, on liiketoiminnallinen merkitys. Ei pieni vaan todella merkittävän suuri. Ylivoimaisesti yleisin vastaus on palautteesta puhuttaessa: ”Ei meillä anneta riittävästi palautetta – ei todellakaan. Kyllä olisi mukava saada palautetta, mutta ei sitä juurikaan saa, vaikka työni hyvin hoitaisinkin.” Kysyttäessä, mikä vaikutus sillä olisi, jos saisi lisää palautetta niin vastaus on, että kyllä aivan varmasti vaikuttaa työn tuloksiin, yhteistyöhön ja jaksamiseen. Hukkaammeko siis aivan turhaan joka päivä euroja ”palautesaamattomuuteen”? Aika turhauttavaa todeta, että kyllä näin tehdään päivästä toiseen, vuodesta toiseen..

Palaute on ”Reilu meininki”

Palautteen tavoitteena on vahvistaa, ylläpitää ja korjata. Myönteisellä palautteella, kiitoksella, vahvistat vastaanottajaa, osoitat arvostusta, annat työpanokselle merkitystä ja saat hänen parhaimmassa tapauksessa loistamaan. Seurauksena voi olla jotain niinkin dramaattista, että yksilö jatkossa parantaa suoritustaan entisestään! Hän jaksaa paremmin vastoinkäymisissä, on valmis venymään ja antaa itsekin muille palautetta!

Korjaavalla palautteella korjaat ja rakennat, joten autat vastaanottajaa kehittymään ja muuttamaan toimintatapojaan. Epäreilua on havaita toisen tekevän virheitä ja olla sanomatta siitä. Pahinta on kun korjaava palaute tapahtuu selän takana arvosteluna.

Palaute on meidän jokaisen juttu

Kyse on yhteisestä toimintatavasta, eli kulttuurista, jossa jokaisella on siinä oma tehtävänsä niin palautteen antajana kuin vastaanottajana.

Palautteen antamisen ja vastaanottamiseen löytyy paljon teoriaa, eli siitä se ei jää kiinni. Jälleen kerran, emme voi mennä tekniikka edellä. Jokainen meistä halutessaan kykenee siihen ja voi tulla siinä suorastaan mestariksi! Muutamalla vinkillä olet jo askeleen edellä:

  • ”Hyvin tehty” on ihan ok palaute. Paremmaksi ja vaikuttavammaksi se muuttuu kun se ilmaistaan konkreettisemmin. Näin vastaanottaja tietää, mikä tarkalleen ottaen meni hyvin. Esimerkiksi:

”Teit hyvin kun olit niin sinnikäs kaupan saamisessa etkä suostunut heittämään hanskoja tiskiin vaikka tuli mutkia matkaan”

”Hoidit hienosti tämän palaverin maaliin. Aktivoit jokaisen ottamaan kantaa ja näin saatiin koottua kaikkien mielipiteet.”

  • Korjaavassa palautteessa tärkeintä on antaa palaute aina kahden kesken. Ihminen kestää huonosti kritiikkiä omasta toiminnastaan, etenkin muiden kuullen. Pyri antamaan palaute heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus – älä turhaan lykkää asiaa.
  • ”Neuvo on helpompi ottaa vastaan kuin arvostelu. Ehdotus on helpompi ottaa vastaan kuin neuvo. Toivomus on helpompi ottaa vastaan kuin ehdotus.”

Palaute on kahden kauppa

Parhaimmillaan palautteen antaminen ja vastaanottaminen on dialoginen eli rakentavaa vuorovaikutusta. Näin toteutuu hyvä lopputulos palautteelle. Siten vältetään ilmiö nimeltä kaksi monologia, joka ei johda yleensä muuhun kuin kilpailevaan vuorovaikutukseen ja pahimmillaan väittelyyn ja eripuraan. Palautteen vastaanottajana voit välttää sen valitsemalla avoimuuden puolustuksen sijaan.

  • Kuuntele palaute ja osoita se esim. pitämällä katsekontakti
  • Anna palautteelle mahdollisuus – kiitä myönteisestä ja kohtaa korjaava mahdollisuutena oppia ja kehittyä.
  • Älä masennu kritiikistä vaan suuntaa mielesi korjaaviin toimenpiteisiin. Ole suorastaan kiitollinen, että asia tuli tietoosi, koska nyt saat mahdollisuuden toimia toisin!

Mitä, jos aloittaisit heti? Myönteisestä on hyvä aloittaa ja kuten jo alussa totesin palautteella on suuri merkitys ei vain ihmiselle itselleen vaan myös liiketoiminnalle – yrityksenne menestykselle!

– Joanna –

INTERIM SALES (54)

Kirjoittaja on Joanna Nummila, yksi Myyntipumppulaisista ja blogin vakiokirjoittajista, Myynnin, johtamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen ammattilainen.

www.interimsales.fi

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin